Soittelin seitsemän korvilla aamulla tänne, notta miten yö oli mennyt. Illan ratoksi nappula oli turauttanut - suora lainaus yöhoitajalta - "aika rivakat kakat" ja rauhoittunut sen jälkeen yöunilleen. Morfiinia oli laitettu klo 24 ja klo 6, joten ihan tuskatonta elämä ei vielä ole pikkunappulallakaan. Hipsin osastolle vähän jälkeen kahdeksan, ja täällähän sirrisilmä odotteli hereillä. Hänet oli nostettu vaunuihin ja silmien punoituksesta näin, ettei kaikki ollut mennyt hänen mielestä ihan putkeen.. Toisaalta nappula on tasan yhtä aamuäreä kuin äitinsäkin, joten perimääkin on syyttäminen siitä, että aamut alkavat yleensä mielen pahoittamisella.
Juteltiin tuossa hoitajan kanssa, että voitaisiin vaikka kokeilla tuttelin vaihtamista nan-valmisteeseen. Nappula on alkanut piereskelemään aivan hillittömän paljon, ja nyt tuo leikkaushaava estää kunnollisen röyhtäyttämisen niin ehkä Nan toisi vähän vähemmän vatsanpuruja.
Happiviikset pysyy toistaiseksi, vaikka yritän kaikin voimin tsempata häntä hengittelemään ilman niitä. Nyt päivällä kokeillaan jälleen, mihin saturaatio asettuu jos viikset nostetaan nenän päälle. Tällä hetkellähän beibi roikottaa saturaatiota vähän yli 80% jos viiksistä sammutetaan hapen tuleminen, mutta siinähän jää mekaaninen este hengittämiselle kun ne viikset on kuiten tukkeina pienissä sieraimissa. Beibin käsiä ei oltu sidottu yön ajaksi, vaan hän oli nukkunut tumput käsissään ja molemmat pääkanyylit ovat edelleenkin kanaverkkohatun suojissa paikoillaan - ihme kyllä.
Ensimmäisiä hommia osastolle päästyäni oli vaipan vaihtaminen sekä nappulan pesu lapuilla. Vaipan vaihdon yhteydessä piupana myös punnittiin, paino on nyt 6540g, kun se muutama päivä sitten oli 6340g. Sydänleikkauksen jälkeen on normaalia, että potilaaseen kertyy nestettä ja paino nousee hieman. Jatkossahan beibi joutunee vielä käyttämään nesteenpoistolääkkeitä siihen saakka että kroppa oppii itse poistamaan ylimääräiset. Räppänä pahoitti tuttuun tapaan mielensä aamupesuista, mutta maito toi lohtua onnettomalle. 100ml meni ilman suurempia nikotteluja ja sen jälkeen uni voitti taistelijan. Nyt minulla on tässä pari tuntia aikaa, jonka käytän siihen että pyrin pysymään hereillä lämpimässä, hämärässä huoneessa jossa puolen metrin päässä kuuluu iloinen kuorsaus. Ainakin toistaiseksi muksu on yksin tässä potilashuoneessa, joten mun ei tarvi taistella kenenkään toisen kanssa tuoleista täällä.
Iltapäivä:
Siinä sitten livahti tunti poikineen. Muksu ei tänään oikeastaan muuta tehnytkään kuin nukkui, torkahteli, veti lonkkaa, uinui ja siinä välissä hieman lepäili. Vasta iltaruoan jälkeen napsukka pysyi sen verran hereillä, että ehdin nähdä vilauksen siitä meidän omasta tyttärestä joka rakastaa pitää äidin etusormesta kiinni ja jutella ja päristä omalla, ihanalla tyylillään. Tosin se pilkahdus vei piupanalta voimat, ja hän nukahti juttelun jälkeen yöunilleen. Nyt vain alkaa mietityttämään se, kuinka kipeä nappula on suurimman osan ajasta ollut. Yritin tänään pitää häntä aamupäivällä sylissä, mutta se oli selvästi tuskaista joten luovutin ja annoin hänen köllötellä häkkisängyssään. Beibille ainoa asento tällä hetkellä on selällään. Päätä ei voi kääntää ohimoiden kanyylien vuoksi, ja yläkroppaa painaa leikkaushaava - joten senkin vuoksi hänellä voi olla kohtalaisen kivuliasta elämää vielä hetken aikaa.
Rääpiskön kummitäti tuli tänään meille viihdytysjoukouksi - ja se breikki tuli täysin tarpeeseen. Ihmenainen, jolla oli hölmöläisten tarinoita -satukirja, alfapet-peli (jossa hän varmasti huijaa, kukaan ei voi olla noin ylivoimainen!), termoskannullinen kahvia ja pellillinen uunilämmintä mustikkapiirakkaa =) Eihän siinä voi kuin kiittää kädet kyynärpäitä myöten ristissä sitä hetkeä parikymmentä vuotta sitten, kun lupautui uimaopettajakurssille jossa törmästi tuohon Ihanaan Ystävään.
Pakenimme hetkeksi ruokakauppaan ja kierrettiin mäkkitalon kautta, jossa pääsin esittelemään paikkoja. Sinä aikana päivähoitaja oli napannut beibin happiviikset nenän päälle ja saturaatiot oli tarkassa seurannassa. Tulos: tänään vapauduttiin lopulta niistäkin!!! Hipitihiphiphei - tosin napsu hengittelee pari kertaa vuorokaudessa ventolinea - liman nouseminen on yleinen oire nukutuksen jälkeen ja nappula todellakin rohisi aika reippaasti hetkittäin. Ruokavalioon on lisätty myös 3ml ruokasuolaa ainakin kahdesti päivässä. Eipä muuten ole mitään herkkua suun kautta nautittuna se.. Mutta yökkäillään, suolaahan tuollaiset hikilingot tarvitsevat.
 |
| Aika paljon on piuhaviidakko keventynyt aiemmista |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti