torstai 3. toukokuuta 2012

Voiton päivä

Jokainen vanhempi tietää, miltä tuntuu kun sydän pakahtuu onnesta ja rakkaudesta sitä omaa pikku räkänokkaa kohtaan. Ja kuinka helppoa olisi juosta liekkeihin sen natiaisen puolesta taakseen katsomatta ja tippaakaan katumatta.

Me ollaan käyty jossain helvetin esikartanoissa tämän reissunaisen kanssa ja siitäkin syystä tämä päivä luetaan 100% varmuudella elämämme onnellisimpiin. Mentiin teholle klo 16 vierailuaikaan ja -yllätys yllätys - pikkuneiti nukkui sikeää pikkulasten unta niin kuin niin monena päivänä aiemminkin. Puolen tunnin unien ihastelun jälkeen aloin vihjailemaan iskälle, että josko me lähdettäis vaikka kämpille ja tultais sitten puoli yhdeksän aikaan uudestaan. Beibi ei tuosta lauseesta tykännyt ja räväytti silmät auki. Onhan hän pari kertaa aiemminkin aukonut silmiään pikapikaa, mutta ei ole tuntenut, ehkä korkeintaan ajatellut että "mitä helvetin apinoita nuokin tuossa on? Toinen vaan märisee ja toinen irvistelee ja pärryyttää huuliaan. Hakeutukaa hei kaverit hoitoon.."

Nyt oli toinen ääni kellossa heti alusta alkaen. Nuppu oikeasti katsoi ja tunnisti että läpiräähkät vanhemmathan ne siinä irvistelevät ja tekevät itsestään ihan pellet koko tehon silmissä. Hetken houkuttelun jälkeen hän vastasi minun lentosuukkoihin omalla tyylillään ja kun isä hyppäsi beibin näkyviin niin huiskutushan sieltä tuli. Voi onnen päivää! Minä sain syöttää hänelle banaanijogurttia ja olla pupun kanssa. Kylläpä tuota lasta on ollutkin niin käsittämättömän ikävä.

2 kommenttia:

  1. Mä korkkaaan rommisnapsit tän kunniaksi täällä! JIHAAAA!!! Hienoja, upeita uutisia <3
    Josko teidän kiirastuli alkais olla jo tässä?

    VastaaPoista